Löydöt itsessään voivat kertoa suoraan ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi suuri määrä kvartsikivestä lohkottuja iskoksia yhdellä paikalla tasaisesti levinneenä kerroksena voi kertoa siitä, että kivikautinen ihminen on työskennellyt juuri siinä ja valmistanut esineitä kvartsista. Esineet ja luulöydöt voivat kertoa elinkeinoista ja selviytymistavoista. Esineiden koristelut voivat antaa vihjeitä siitä, mikä eläin yhteisölle on ollut tärkeä.
Arkeologiassa käytetään paljon luonnontieteen menetelmiä ja niiden avulla eri materiaaleja ja esineitä voidaan tutkia todella tarkasti. Keramiikan pinnasta voidaan löytää jäämiä niissä säilytetyistä ruuista ja maakerroksista siitepölyä, joka kertoo ajan kasvillisuudesta. Radiohiiliajoittaminen on tärkeä arkeologiassa käytetty ajoitusmenetelmä.
Myös kokeellisen arkeologian menetelmin päästään tutkitaan muun muassa sitä, miten esineitä on valmistettu, kuinka kauan niiden tekemiseen on voinut mennä, millaisesta käytöstä jotkin tietyt käytön jäljet voivat johtua ja mitä vaikka kokonaisen talon rakentaminen on vaatinut.
Vertailu aiempaan ja muiden alueiden löytömateriaaliin on tärkeää, jotta voidaan havaita yhteyksiä eri alueilla asuneiden ihmisten välillä sekä muutosta ajassa ja paikassa. Kierikissä erityisesti meripihka-, piikivi-, punaliuske- ja asbestilöydöt viittaavat suoraan siihen, että yhteyksiä muualle on ollut, koska kyseisiä materiaaleja ei alueella luontaisesti esiinny.
